Someraivo, vihapuhe ja älämölö – miten negatiivisuus uhkaa keskustelukulttuuriamme?



Huono keskustelukulttuuri ja sen vaikutukset puhututtavat ja huolestuttavat. Syitä ja ratkaisuja ongelmalle etsitään monesta suunnasta. Mutta olisiko syytä aloittaa oman somekäyttäytymisen tarkastelusta?

Nykyisen keskustelukulttuurin ongelmat – nokittelu, tahallinen väärinymmärtäminen, jopa häirintä ja vihapuhe – ovat tuttuja kaikille julkista keskustelua seuraaville. Tuttua lienee sekin, että keskustelukulttuurin ongelmat kärjistyvät verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Syy tähän löytyy kanssakäymisen muodosta; on helpompi käyttäytyä huonosti muita kohtaan, kun välissä on tarpeeksi pitkä pätkä valokuitukaapelia ja mahdollisesti myös nimimerkin tuoma anonymiteetti. Huonoa käytöstä ruokkii myös keskustelualustojen toimintalogiikka, joka palkitsee aggressiivisuuden ja kärkkäyden näkyvyydellä. Rauhallisemmat toisaalta-toisaalta-ulostulot jäävät auttamattomasti tällaisten kommenttien jalkoihin.

Mutta mitä sitten, jos ihmiset käyttäytyvät huonosti sosiaalisessa mediassa? Mitä väliä sillä on?

Kevyimmillään sosiaalisen median huono keskustelukulttuuri tekee keskustelun seuraamisesta hengästyttävän raskasta. Kun keskustelu on loputonta naljailua ja piikittelyä, uupuu innokkainkin oman aikansa seuraaja kesken suorituksen.

Pahimmillaan seuraukset ovat paljon vakavampia. Vihapuhetta, masinoitua häirintää ja valheellisten tietojen levittämistä. Ihmisten ja ihmisryhmien sulkemista keskustelun ulkopuolelle. Häirinnän ja asiattoman palautteen pelko voi myös tehdä poliittisesta osallistumisesta jo ajatuksena mahdottoman. Keskustelupalstoilla ja sosiaalisen median alustoilla syntyneet epäluulot ja viholliskuvat läikkyvät yllättävän nopeasti muualle yhteiskuntaan.

Vastalääkkeeksi kehuja

Hyvä julkinen keskustelu ei tietenkään tarkoita vain keskenään samanmielisten ihmisten selkään taputtelua. Epäkohtia täytyy voida nostaa esille, vaikka se rikkoisikin konsensuksen. Rakentava kritiikki ja asioiden – ei ihmisten – välinen kiistely kuuluvat hyvään keskustelukulttuuriin siinä missä käytöstavatkin.

Negatiivisuus ottaa kuitenkin helposti hallitsevan roolin keskustelussa. Risujen jakaminen ja vikojen osoittelu on yllättävän helppoa, virheiden myöntäminen ja positiivisen palautteen antaminen ei. Erimielisyydet ja kiistat kaipaavatkin vastapainokseen empatiaa ja kohteliaisuutta.

Meille groundilaisille on tärkeää edistää hyvää viestintää ja keskustelukulttuuria – haluamme toimia vastavoimana älämölölle. Groundin ja Briiffin yhteinen #kehupuhe-kampanja kannustaa ihmisiä kehumaan ja kiittämään. Haluamme herätellä itseämme jakamaan kiitosta enemmän ja useammin, mutta saada myös muut mukaan talkoisiin.

Kun ympäröivä negatiivisuus häiritsee, käytä oma puheenvuorosi kehujen jakamiseen. Se on ensimmäinen askel kohti parempaa keskustelukulttuuria.