Luuletko vai tiedätkö mitä teistä ajatellaan?



Tiedätkö oikeasti, miten asiakkaasi ja sidosryhmäsi näkevät yrityksesi? Tai minkälaista viestintää ja yhteydenpitoa he odottavat? Hyvin tehty sidosryhmäkartoitus ja oikeiden henkilöiden haastattelut auttavat poikkeuksetta löytämään jotain sellaista, jota ei vielä tiedetä tai uskalleta organisaation sisällä sanoa ääneen.

Lainaus

Hyvä viestintästrategia pohjaa kiteytettynä kolmeen kulmakiveen; perusteelliseen nykytilan tunnistamiseen, ymmärrykseen siitä mihin suuntaan sitä tulee lähteä kehittämään sekä vahvaan näkemykseen siitä, miten nykytilasta päästään tavoitetilaan.

Nykytilan ja organisaation maineen tunnistamisen kaikki tieto ja viisaus eivät kuitenkaan löydy johtoryhmästä tai edes viestintäkonsultin nerokkaasta päästä, vaikka kuinka perusteellisesti olisi tehnyt taustatyönsä. Ilman tarkkaa nykytilan analyysia viestinnän kehittäminen pohjautuu vain oletuksiin, subjektiivisiin havaintoihin ja toiveisiin.

Keskeiset sidosryhmät, mukaan lukien asiakkaat, eivät muodosta mielikuvaansa pelkän tiedon varaan. Kokonaisuus syntyy arjen hyvistä ja huonoista kokemuksista, kuulopuheista, huhuista, suosituksista, joskus kauan sitten tapahtuneista mokista, otsikoista, uutisista ja omista odotuksista. Kysymällä sidosryhmiltä oikeat kysymykset organisaation maineesta ja viestinnästä puhkaistaan sisäiseen kuplaan reikiä ja vältytään nykytilan analyysissä oletuksilta.

Tulevaisuuteen ei löydä, jos ei tiedä mistä lähtee

Peter Druckerin klassikkoajatus siitä, että tulevaisuuden ennakointi onnistuu parhaiten silloin, kun sitä luo itse, kiteyttää hyvän strategian ja sen arvon.

Viestintästrategia ei ole tässä kokonaisuudessa mikään poikkeus, vaan keskeinen työkalu, jolla tuetaan organisaation matkaa kohti tavoitteita.

Toimenpiteet nykyisen ja tavoitellun välillä eivät onnistu kuitenkaan ilman realistista kuvaa siitä, mistä lähdetään liikkeelle. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että uskalletaan avoimesti kysyä ja aidosti kuulla, miten muut näkevät ja kokevat meidät.

Hyvin toteutetun sidosryhmäselvityksen avulla tunnistetaan maineeseen vaikuttavia tekijöitä tai vahvistetaan omat havainnot oikeiksi. Valitettavasti tasaisesti kuulemme kuitenkin ”me tiedämme kyllä, mitä meistä ajatellaan, turha laittaa siihen sen enempää paukkuja”. Kokemuksesta tiedämme, että investointi sidosryhmien kuulemiseen maksaa itsensä takaisin. Rehelliseen ja moniääniseen näkemykseen perustuva nykytilan kartoitus ja analyysi näyttävät tarkasti lähtöpisteen, jolloin toiminnan tai maineen kannalta kalliita harha-askelia matkalla kohti itse luotua huomista tulee huomattavasti vähemmän.




Communications Consultant