Kyteekö organisaatiossasi maineuhka?



Moni mittaa ja seuraa organisaation mainetta asiakkaiden ja muiden ulkoisten sidosryhmien osalta. Mutta tiedätkö, minkälaiseksi organisaatiosi henkilöstö kokee maineenne tai miten sitä pystyy parantamaan?

Viestintä on tuloslaji. Eri toimenpiteiden avulla parannetaan mielikuvia, lisätään myyntiä, herätetään kiinnostusta rahoittajissa tai hoidetaan kriisit mahdollisimman pienin mainevahingoin. Tuloksia on syytä vaatia erityisesti viestintätoimistolta ja -konsulteilta.

Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että näkyvimpien tavoitteiden rinnalla on toinen viestinnän taso. Tämä taso vaikuttaa merkittävästi yrityksestä syntyviin mielikuviin ja liiketavoitteisiin. Siitä huolimatta sitä mitataan liian harvoin ja yksipuolisesti.

Henkilöstön puhe on totta silloinkin, kun se ei ole johdosta oikeudenmukaista

Organisaatioviestinnän mikrotasolla työntekijöiden kanssa kommunikoidaan lähes jatkuvasti. Työntekijät kohtaavat myös organisaation ulkoista viestintää muita sidosryhmiä herkemmin. Henkilöstöllä on eniten tietoa organisaation toiminnasta ja samalla syvin henkilökohtainen suhde organisaatioon. Heillä on myös kyky ja valta vaikuttaa siihen, minkälainen yrityksen maine erityisesti asiakkaiden ja lähimpien kumppaneiden mielestä todellisuudessa on.

Liian usein unohdettu näkökulma onkin se, minkälaista todellisuutta viestinnällä luodaan työntekijöille. Jos he esimerkiksi kokevat markkinointiviestinnän olevan ristiriidassa sen kanssa, miten organisaatiossa toimitaan, tai jos kerrottujen arvojen ja toiminnan välillä on suurta ristiriitaa, on organisaation maine heidän silmissään epäuskottava tai jopa huono. Tilanteessa ei auta se, että johto kokee toimivansa oikein tai tarkoitus on hyvä. Päinvastoin, vastakkaiset kokemukset tilanteesta ilman ymmärrystä syystä usein lisäävät puolin ja toisin epäoikeudenmukaisuuden tunnetta.

Onnistunut viestintä luo osaltaan organisaatiokulttuuria ja työntekijäkokemusta. Se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka tyytyväisiä työssä ollaan. Esimerkiksi Jacob Morganin mukaan yritykset, joiden työntekijät ovat tyytyväisiä ja ylpeitä työpaikastaan, tuottavat noin neljä kertaa enemmän kuin yritykset, joissa työntekijät eivät viihdy.

Viimeistään tässä vaiheessa jokaisen johtajan, organisaation viestinnän ja HR:n olisi syytä pysähtyä pohtimaan, tiedetäänkö oikeasti, miten henkilöstö kokee yrityksen maineen. Piileekö organisaation sisällä maineuhkia? Jos, miten ne tunnistetaan ja miten tilannetta voidaan parantaa ennen kuin uhat realisoituvat?

Sammuta kytevät maineuhat ennen liekkejä

Sisäisten maineuhkien rohkea kohtaaminen etukenossa on pelkästään viisasta, sillä erityisesti organisaation sisältä leimahtavat mainevahingot ovat aina ikäviä. Julkisen mainehaitan lisäksi ne vaikuttavat väistämättä jollakin tapaa kaikkiin työntekijöihin. Näin syntyneet tulipalot ovat usein kalliita ja hitaita sammuttaa.

Pari vuotta sitten erään suomalaisen autoliikkeen pörssilistautuminen keskeytyi ex-työntekijän paljastusten vuoksi, ja viime kesänä lehtien palstoille päätyi pizzaravintolaketjun epäeettinen toiminta työntekijöitään kohtaan – kesken kovimman sesongin. Hetki sitten pinnalla oli julkinen kiista siitä, miksei Airpron työntekijä voi pitää työasussaan Roosa nauhaa ja onko sen pitäminen vastoin määräystä potkujen arvoinen teko.

Mikkelin kaupunginjohtajan Timo Halosen väitöskirja käsittelee maineen merkityksestä kaupungeille. Hänen sanojaan lainaten: paras keino maineen parantamiseksi on parantaa todellisuutta eikä vain kertoa, minkälainen todellisuuden tulisi olla. Tämä koskee yhtä lailla yrityksiä ja muita organisaatioita. Ulkopuoliseen maailmaan emme aina pysty vaikuttamaan, mutta oman todellisuuden muuttaminen paremmaksi on aina mahdollista. Sitä kautta pystymme myös vaikuttamaan siihen, minkälaisia tarinoita ja mielikuvia organisaatiosta kerrotaan.

Jos nyt toteat, ettet tiedä, miten henkilöstö näkee ja kokee organisaationne maineen, niin me autamme mielellämme. Olemme kehittäneet yhdessä Ramboll Management Consultingin kanssa tehokkaan mutta kevyesti toteutettavan Mainetutkan sisäisten maineuhkien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Viestinnän lisäksi se pureutuu johtamiseen ja työyhteisöön. Saatujen tulosten ja toimenpide-ehdotusten jälkeen sinun ei tarvitse enää arvailla, missä maineuhat kytevät.




Communications Consultant