Kuluerästä organisaation kivijalaksi – viestinnän merkitys kriisissä



Yhteiskunnassa eletään poikkeusaikoja, jolloin monien ammattikuntien kuten terveydenhuollon ammattilaisten tai opettajien arvostus nousee kohisten. Uupumatta töitä tekee silti moni muukin ammattiryhmä, joka ei koskaan nouse parrasvaloihin. Yksi niistä on viestinnän ammattilaiset.

Korona on tuonut esille, kuinka kullanarvoisia viestinnänammattilaiset ovat organisaatiolle. Viestintä seuraa, tulkitsee, reagoi, toimii proaktiivisesti – ja kaiken sen jopa 24/7 pienistä resursseista huolimatta. Meille ammattilaisille viestinnän strateginen rooli on aina ollut itsestäänselvä, ja iloksemme yhä useammassa organisaatiossa viestintä nähdään näin. Työmme tärkeys on nyt monessa organisaatiossa osoittautunut kantapään kautta todeksi.

Ne organisaatiot, joissa viestintä on tätä aiemminkin ollut kuosissa ja strategisessa roolissa, selviävät tästä haastavasta tilanteesta kuivemmin jaloin. Viimeistään nyt niissäkin organisaatioissa, joissa näin ei ole ollut, viestinnän rooli ja merkitys on kirkastunut.

Käsityksemme viestinnän merkityksestä on poikkeustilan myötä pysyvästi muuttunut. En usko kenenkään enää pitävän viestintää vain kulueränä.

Koronatilanne on luonut hetkessä tarpeen myös kokonaan uusille viestinnän toimille ja tavoille. Ennustan niiden organisaatioiden, jotka osaavat hyödyntää hetken ja laittavat hetimiten myös viestintä- ja markkinointistrategiansa uuteen uskoon, olevan tulevaisuudessa voittajien joukossa. On tärkeää, että koneisto on valmiina käynnistymään sitten, kun yhteiskunnan pyörät taas pyörivät. Kasvu ilman viestintää ja markkinointia on käytännössä ilmaan heitetty toive.

Nyt ei siis ole se hetki, jolloin asioita kannattaa lykätä eteenpäin. Odottaminen ei ole vaihtoehto. Organisaatiot, jotka ajoissa lähtevät miettimään seuraavia askeleitaan, ovat valmiimpia uuteen kasvuun.

Näinä aikoina jokaisessa organisaatiossa joudutaan priorisoimaan. Älä kuitenkaan unohda viestinnässä ainakaan näitä:

  1. Sisäisen viestinnän pitää kaikissa olosuhteissa toimia – sekä tässä hetkessä että tulevaisuudessa. Liiallinen viestintä on harvoin ongelma.
  2. Asiakkaasi ja sidosryhmäsi kaipaavat tietoa läpi tämän muutoksen. Tarjoa sitä aktiivisesti, huolehdi viestin yhtenäisyydestä kaikissa kanavissa.
  3. Vastuullisuus on tekoja, kerro myös niistä ulospäin – harkiten ja tilanneherkkyyttä hyödyntäen.
  4. Jos sinun täytyy valita, viestintää kannattaa tässä tilanteessa ennemmin tiivistää kuin vähentää.

Uskon, että myös käsityksemme koko ­viestintäalasta on muuttunut tämän kaiken ollessa ohi. Yhä useampi johtaja tulee näkemään viestinnän tekijät olennaisen tärkeänä osana organisaatiota, ja se tulee näkymään koko alan arvostuksen nousuna. Jää nähtäväksi, millaisia pitkäkantoisia vaikutuksia kriisillä on koko laajalle viestinnän kentälle ja alamme tulevaisuudelle.