BLOGI

Hyvän merkitys

— Saara Harju

Hyvän merkitys

Mistä on nyt soveliasta viestiä? Onko parempi olla hiljaa, ettei tulkita väärin? Uuden tilanteen edessä hämmennyksestä rähmällään ovat niin yritykset kuin tavalliset ihmiset.  

Tämän blogin piti olla vihapuheesta, herkkähipiäisyydestä ja viestinnän tehtävästä aidosti vuorovaikutteisen dialogin mahdollistajana. Vielä hetki sitten ne tuntuivat tärkeiltä asioilta. Nyt oikein mikään ei tunnu. Varovainen riemu uuvuttavien poikkeusolojen sulamisesta vihdoin jotenkin normaaliksi kevääksi muuttui yhtäkkiä peloksi jostain vielä kamalammasta.  

Näiden epätoivon tuntemusten ja uudenlaisen turvattomuuden keskellä asiat, jotka aiemmin tuntuivat ongelmilta, irvistävät nyt ilkeästi takaisin ja sanovat, ettet tiennyt ongelmista mitään. Oikeastaan hävettää. Arkisten asioiden pohtiminen tuntuu macaron-leivosten sävyerojen pohtimiselta tilanteessa, jossa lapset näkevät nälkää. Ja kuitenkaan et voi ruokkia ketään. Asioiden murehtiminen ja spekuloiminen, uutisten jatkuva seuraaminen ja normaalielämästä vaikeneminen on yhtä hyödytöntä kuin vessapaperin hamstraaminen koronan alussa. Sen arvo on parhaimmillaan tunne siitä, että on tehnyt edes jotain. 

Myös monessa yrityksessä pohditaan nyt, mitä voi sanoa. Kannattaako nyt sanoa mitään – kiinnostaako ketään? Olisiko syytä siirtää lanseerausta? Voiko tässä tilanteessa kertoa hyviä uutisia? Pitäisikö kaikki ulostulot liittää jotenkin sotaan? Koetaanko tämä jeesusteluna ja kilven kiillottamisena? Otetaanko kaikki kannanottona johonkin? Onko hiljaa oleminen välttelyä?  

Merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa 

Nämä kysymykset haastavat uudella tavalla myös meidät viestijät, joiden ammattitaitoa on tunnistaa kriisiviestinnän paikat, lukea ja tulkata asiakkaillemme yhteiskunnallista tilannetta ja tietää, mitä on oikeanlainen ja hyvä viestintä juuri nyt. Omasta puolestani voin myöntää, että matto vedettiin jalkojeni alta myös näissä asioissa. Rähmälläni lattialla epäilin, tiedänkö enää mistään mitään. Ja ei, en voimaantunut siellä yhtään. Lopulta kampesin itseni ylös sen varassa, ettei tiedä kukaan muukaan. Tässä tilanteessa ei ole olemassa oikeita vastauksia. Ainut mitä meillä on, on mahdollisuus antaa asioille sellaisia merkityksiä, jotka me koemme tärkeiksi, ja vahvistaa niitä. Se on myös viestinnän ydintehtävä – merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa.  

Mitä voi tehdä?  

Lattialla syntyi myös ajatus siitä, että on ehkä kuitenkin parempi tehdä jotain kuin maata lattialla pelkäämässä, että epäonnistuu. Meidän kaikkien. Me viestinnän ammattilaisina voimme paitsi auttaa asiakkaitamme katsomaan asioita hieman etäämmältä ja omien kipukohtien ulkopuolelta, myös auttaa tuottamaan ymmärrettävästi ja vaikuttavasti niitä merkityksiä, joihin me ihmisinä ja yrityksinä haluamme nyt uskoa. Niin ikään voimme neuvoa etsimään vastauksia vaikeisiin tilanteisiin yrityksen arvoista: millainen toiminta, millaiset viestit ja millaiset päätökset ovat arvojemme mukaisia? Tai jos arvot eivät nyt tunnu auttavan eivätkä toimivan käytännössä, ehkä tämä on hyvä tilaisuus miettiä ne uudelleen. Millaisia arvoja me haluamme nyt toiminnallamme vahvistaa?

Suomen poliittisen johdon ohje kansalaisille on elää niin normaalia elämää kuin pystymme ja keskittyä hyvään – työhön, arkeen, läheisiin, itselle tärkeisiin asioihin. He muistuttavat myös, että pelko ei kannata, sillä pelon ohjaamat päätökset ovat harvoin hyviä. Se on varmasti hyvä ohje myös yrityksissä tehtäville päätöksille niin liiketoiminnan kuin viestinnänkin suhteen. Ohje antaa meille myös luvan puolustaa hyvää, arvokasta ja eteenpäin vievää viimeiseen asti: 

Uskoa mieluummin kuin pelätä. Vahvistaa mieluummin kuin luopua. Luoda merkityksiä eikä hylätä niitä. Viestiä mieluummin kuin olla hiljaa. Antaa hyvälle ääni ja merkitys niin, että sillä on merkitystä. 

Tilaa Grounded-uutiskirje

Haluatko Groundin ajankohtaiset asiat ja näkemyksen jatkossa suoraan sähköpostiisi?