Visuaalisen viestinnän vaikeudesta



Paljon asiaa, mielikuvia, suunnitelmia, dataa, tutkimustuloksia ja numeroita. Miten paketoida aineisto siten, että vastaanottaja ymmärtää ja muistaa siitä jotain vielä seuraavanakin päivänä?

Yrityksiltä vaaditaan visuaalista viestintää enemmän kuin koskaan ennen. Näkyvyyttä haetaan monessa eri kanavassa ja moneen eri suuntaan siten, että visuaalinen viesti tukee ja edistää yrityksen ydintekemistä, tavoitteita ja tekee yrityksen arvoja näkyväksi. Saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta näin ei suinkaan ole aina ollut. Vielä 90-luvulla ja jopa viime vuosikymmenelläkin oli tietyillä aloilla muotia olla kasvoton yritys – faceless corporation, jonka nettisivuilla tai graafisissa materiaaleissa ei ihmisiä, elävää elämää tai juuri minkäänlaisia visualisointeja sitä pakollista piirakkaa tai kasvukäppyrää lukuun ottamatta näkynyt. Henkilökuntaa ei esitelty missään, ja ”ota yhteyttä” -osiossa oli korkeintaan etunimi.sukunimi@yrityksennimi.com. Ja sillä haluttiin tietenkin viestiä, että älkää te soitelko meille, me soitamme teille. Varsinkin, kun niitä etunimiä ja sukunimiä ei löytynyt mistään.

Tällainen teennäisen mahtipontisuuden ja saavuttamattomuuden aika on onneksi ohi. Suomalaisissa yrityksissä on ymmärretty, että ihmiset haluavat olla ihmisten kanssa tekemisissä ja että työntekijät ovat sen parhaita lähettiläitä. Siksi on tärkeää kertoa kuvin, sanoin ja videoin, että kuka meillä näitä hommia oikein tekee ja minkälainen yrityskulttuuri ja arvopohja meillä vallitsee. Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat tätä päivää, ja se tulee kertoa myös visuaalisin viestein.

Näillä nousukauden alkumetreillä suomalaisten yritysten tulisi kiinnittää huomiota visuaaliseen viestintäänsä entistä enemmän. Taistelu työntekijöistä on jo alkanut, ja osaajan mielenkiinto yritystä kohtaan saattaa tyssätä siihen ensimmäiseen, huolimattomasti valittuun kuvapankkikuvaan, joka ei millään muotoa puhuttele haluttua kohderyhmää. Valitettavasti ensivaikutelman voi antaa vain kerran, ja ”työelämän Tinderissä” visuaalisella viestillä, pitkäjänteisellä kuvallisella kerronnalla, äänensävyllä ja näkyvyydellä on suuri merkitys. Yrityksen tulisi osata ajatella siten, että kaikki sen tekeminen on työnantajakuvan rakentamista ja siten myös kauaskantoista rekrytointi-, asiakas- ja sijoitusviestintää.

Kaikki viestijät eivät ole visualisteja

Visuaalisen viestinnän haasteiden kanssa näyttävät painivan myös viestinnän ammattilaiset itse. Kattavaan The European Communications Monitor 2017 -tutkimukseen osallistui 3 387 viestintäammattilaista 50 maasta. Tutkimus paljasti, että 94,4 % vastaajista uskoi visuaalisen viestinnän tulevan yhä tärkeämmäksi osaksi eurooppalaisten organisaatioiden strategista viestintää ja että 53,3 % tutkimukseen osallistuneista viestintäammattilaisista koki omaavansa huonot visuaalisen viestinnän taidot. Eikä ihme. Viestintäihmiset ovat usein tekstiorientoituneita ammattilaisia ja nyt, kun viestintää tehdään yhä enemmän valokuvin, videoin, animaatioin, piirroskuvin ja infograafein, on kohtuutonta odottaa, että yksi viestijä hallitsisi kaikki osa-alueet ja niihin liittyvät ohjelmat ja tekniikat ammattilaistasoisesti. Ja jos nyt aivan rehellisiä ollaan, tuota edellä mainittua tutkimusta avaava, 136-sivuinen diaesitys on malliesimerkki visuaalisen viestinnän vaikeudesta. Onneksi tutkimuksen ydinasiat on selitetty myös videon avulla.

Meidän viestijöiden täytyy pystyä kehittymään visuaalisten vaatimusten mukaisesti: graafikoiden, valo- ja videokuvaajien, kuvittajien ja animaattoreiden kanssa on helpompi keskustella ja tehdä yhteistyötä, kun osaa tehdä visuaalista viestintää myös itse.

Visuaalisen viestinnän maailmaan voi ottaa loikan tarttumalla rohkeasti tarjolla oleviin työkaluihin. Ne ovat nykyisin erittäin käyttäjäystävällisiä, joten alkuun pääsee nopeasti.

Lue lisää erilaisista visualisoinnin työkaluista:
Kymmenen hyvää työkalua ihmisille, jotka eivät ole graafikoita

Eija Väliranta, Communications Consultant