Viestintäkulttuurin muutoksen trendit x 4

anna_sorainen_BW_IMG_7587-Edit-3

#kriisi #hallituskriisi #sote #sotekriisi #tynkkynen #mäntylä

Erilaiset viestinnän kanavat turvoksiin täyttävät kriisit hashtageineen ovat tuoneet framille sen, mikä #loikka vaaditaan nyt: jättiaskel modernin viestintäkulttuurin aikakaudelle.

Viestinnän ja vuorovaikutuksen ymmärrys nostaa tai kaataa, antaa tai vie vallan, herättää huomion tai saa unohtamaan. On kyse sitten hallituksesta, yrityksestä tai asiantuntijasta.

Viestintäkulttuuria meillä ja maailmalla on muovannut jo vuosia muutama selkeä trendi. Ymmärryksen on oltava laajempi kuin teknologinen. Näitä trendejä ei kannata jättää huomiotta – ja parhaat muutoksen kuskit hyödyntävät ne taitavasti:

MIELIKUVIEN JA TUNTEIDEN MARKKINAT

  • Ihmiset reagoivat usein enemmän tunteella kuin järjellä. Tunteet ovat suuria, ja ne korostuvat pelon ja tuntemattoman edessä.
  • Ilmiöt ja asiat nähdään mustana tai valkoisena. Yhteiskunnalliset puheenaiheet kietoutuvat vahvasti oikeudenmukaisuuden ja syyllisyyden teemojen ympärille.
  • Tunteiden voimaa tukee vahva audiovisuaalisuuden aikakausi. Se vyöryy eri laitteista ja kanavista. Tekstit ja lauseet lyhenevät, kuvien ja videoiden jakaminen kiihtyy mielikuvien markkinoilla.

KANSALAISJOURNALISMI JA VUOROVAIKUTUS

  • Nyt saa keskustella. Jokainen kansalainen on ”journalisti”, joka kokoaa oman käsityksensä asioista ja ilmiöistä erilaisista kanavista ja tuottaa materiaalia vaivatta omille yleisöilleen.
  • Tabuaiheita ei juurikaan enää ole, uskallus tuoda esille kipeitä ja henkilökohtaisia asioita on kasvanut epäsuomalaisiin mittasuhteisiin. Olemme kansainvälisiä, verkostoituneita, rohkeita, sanavalmiita – uusissa ja vanhoissa kanavissa, kuka missäkin luontevimmin.
  • Vuorovaikutus on vaikea taito, mutta mikään organisaatio enää ei voi ajatella jakavansa tietoa, vaan käyvänsä keskustelua. Maine syntyy, elää ja kuolee vuorovaikutuksessa.

VASTUULLISUUDEN VAATIMUS

  • Organisaatioilta, sen johtajilta ja asiantuntijoilta vaaditaan vastuullisuutta, ja vastuuttomat teot näkyvät heti kuluttajan, asiakkaan tai äänestäjän käyttäytymisessä – ja julkisuuden kaikissa kanavissa.
  • Brändien ja maineen suurin voima tai heikkous on luottamuksessa. Sitä herättävät erityisesti avoin vuorovaikutus, rehellisyys ja johdonmukaisuus. Valehtelu ja hapuileva argumentointi rapauttavat armottomasti.
  • Vastuullisuuden vaatimus avaa prosessit, päätökset, syyt ja seuraukset täysin levälleen, arvioitaviksi ja kommentoitaviksi. Jos niitä ei avaa itse, niin joku muu avaa.
  • Johtajan kokemusta ei voi sellaisenaan siirtää organisaatiosta tai pelikentältä toiseen. Johtajan on opittava ja haastettava itseään, ja oltava vastuullisuuden ja viestinnän virtuoosi.

KATOAVAT HIERARKIAT

  • Hierarkioiden katoaminen haastaa perinteiset tavat johtaa ja päättää. Erityisen kivuliaasti tätä murrosta käyvät läpi perinteiset, kauan ja hartaasti rakenteitaan pystyttäneet ja vaalineet organisaatiot.
  • Tittelit ja asemat sinällään eivät yleisön silmissä nosta arvostusta, nuorten silmissä kaikkein vähiten.
  • Johtavassa asemassa olevat saavat tuta hierarkiattomuuden myös siinä hilpeydessä ja huumorissa, joissa ihmisiä ja yrityksiä surutta pyöritellään. Yleisökin osaa herättää tunteita omalla ”journalismillaan”.

Moni yritys, organisaatio ja johtaja kompastelee jatkuvasti edellä kuvatussa maisemassa. Vaikka ammattimaisuus kasvaa, niin hämmästyttävän tuntemattomilta tuntuvat ihmisten tunteita ja keskustelua ohjaavat voimat.

Ja kun juuri tuossa maisemassa on se kaikkien suurin mahdollisuus menestyä.

Anna Sorainen, Groundin toimitusjohtaja

PS. Kaipasiko joku muuten sanoja #digitalisaatio tai #some? Ne ovat tietenkin itsestäänselvyyksiä, kaiken yllämainitun mahdollistajia.

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This