Eetos, paatos vai logos?

Vuosikausien puheiden ja ennusteiden jälkeen alkaa tapahtua: ihmiset oikeasti välittävät, mitä ostavat – ja keneltä. Kauniit lauseet kestävän kehityksen vaatimuksesta saavat nyt aikaan konkreettisia tekoja ja valintoja kauppojen hyllyjen äärellä.

Jopa miljoona suomalaista elää kestävästi ja terveyttä edistäen. Lähes joka kolmas 15 – 79 -vuotias suomalainen on vastuullisia valintoja tekevä, ns. lohas-kuluttaja*. Mielikuva makkaraa ja punaista maitoa suurkuluttavasta kansasta alkaa vihdoin muuttua.

Näitä ihmisiä kiinnostavat myös eettisesti ja kestävästi toimivat yritykset.

Ihmiset on siis vihdoin onnistuttu vakuuttamaan kestävän kehityksen ja vastuullisen toiminnan merkityksestä ihmiskunnalle. Joku vakuuttui eetoksella, joku paatoksella, joku logoksella.

Mikä sinut vakuuttaa? Eetos eli luonteeseesi, taustaasi ja arvoihisi vetoaminen? Paatos eli tunteisiisi vaikuttava, joskus mahtipontinenkin puhe? Vaiko logos, järjen ja logiikan ääni?

Luultavasti yhdistelmä, jossa eetoksen merkitys kasvaa jatkuvasti – tiedostat sitä tai et.

Yksi yritysten suurimmista haasteista ja mahdollisuuksista on nyt ymmärtää kehitys ja vastata siihen konkreettisesti omassa liiketoiminnassaan.

Haastavat etiikan oppitunnit ovat siirtyneet työelämään. Muistan, kun 80-luvulla koululuokan pöydät järjestettiin u-muotoon, ja opettaja yritti innostaa meitä keskustelemaan abortista ja au-lapsista. Kun nyt etiikasta puhutaan bisnespöytien ympärillä, on läsnä lähes yhtä kiusaantunutta, pöydän pintaan tuijottavaa väkeä.

Yritysten kehitystyön, kommunikoinnin ja johtamisen tulisi entistä vahvemmin keskittyä ihmisille merkityksellisiin asioihin. Paikoin mantralta tuntuva vastuullisuus on tulevaisuuden kilpailuetu.

Etiikan nivominen yritysten tuotteiden ja palvelujen kehitykseen on tällä hetkellä liian usein joko olematonta, tai paatoksellista sanahelinää.

Yllättävän usealta isoltakin yritykseltä puuttuvat eettiset ohjeistukset, ja vastuullisuus ruksataan hoidetuksi muutamin, irrallisin toimenpitein. Suosituimpia ovat erilaiset ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportit, hiilijalanjälkilaskelmat tai sertifioinnit.

Viestinnän osalta tehtävän pitäisi olla helppo; jokainen ihminen pysähtyy itselleen tärkeän asian äärelle. Oikea viesti oikealle kohderyhmälle toimii modernienkin kanavien viidakossa. Useimmilla yrityksillä on tärkeää sanottavaa, mutta ne eivät tiedä sitä. Tai jos tietävät, eivät osaa kertoa sitä eteenpäin.

Entä se johtaminen? Edistävätkö johtajat ja työntekijät itse aidosti yrityksen etiikkaa? Voivatko johtajat katsoa sekä asiakkaitaan että työntekijöitään silmiin, ja tuntea toimivansa edes useimmiten oikein? Kuka määrittelee oikean ja väärän?

Työntekijätkin voivat valita. Jos tämän hyllyn tuotteet eivät miellytä, etsitään parempi työpaikkabrändi.

Eettinen johtaminen tulee kasvamaan valtavaksi kilpailutekijäksi työvoimamarkkinoilla. Seuraavan sukupolven vaatimukset näyttävät kaikissa tutkimuksissa aivan toisenlaisilta kuin aiempien: Työssä halutaan viihtyä ja sen pitää olla joustavaa ja merkityksellistä. Vapaa-ajalle ja harrastuksille on oltava riittävästi aikaa. Pitkä työsuhde ei ole mikään must. Etätyön mahdollisuus sen sijaan on.

Hyvä yritys on jatkossa hyvä myös sisältä päin.

Tästä kolumnista taisi tulla turhan vakava. Suhtautukaa siihen vahvasti eetoksella, antakaa anteeksi paatos, ja teeskennelkää edes, että löysitte logoksen.

Anna Sorainen
toimitusjohtaja
Ground Communications

*Ethos kuluttaja 2010 -tutkimus. Termi lohas tulee sanoista Lifestyles of Health and Sustainability, ja tarkoittaa erilaisia terveyttä ja kestävää kehitystä huomioivia elämäntapoja.

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Share This